Ñaawooje juulde e laawol Imaam Maalik
Hol ko woni juulde?
Juulde ko tukkaali e tukkitali puɗɗiriiɗe habbiraandu harminordu goortoriiɗe salminaaɗu wondude e anniya.
Farillaaji juulde:
- Anniyaade juulde juulde toɗɗaande yeru tisbaar, alnsara, futuro... Anniyya noon ko huunde fiɓeteende e ɓernde kono haaltaake. Ina jeyaa e sarɗiiji mum jokkondirde ɗum e habbiraandu harminordu ndu.
- Huccitde fuɗnaange.
- Habbiraandu harminordu, nduun woni “allahu akbar” mo neɗɗo wiyat o so ina naata e juulde. Goɗɗum waawa ɗum lomtaade hono wiyde: "Alla ko mawɗo".
- Darnaade ɗum wonande oon kattanɗo daraade.
- Jaŋngude suuratu al-faatiha.
- Darnaade ɗum.
- Jaggude e koppi.
- Ɓamtonaade ɗum (turtaade).
- Sujjirde tiinde mum.
- Ɓamtonaade ɗum( tukkitaade), faandaa heen ko jooɗaade hakkunde sujudeeje ɗiɗi ɗe.
- Fotde, faandaa heen ko waasde wooñaade, walla dardaade koyngal gootal.
- Hiɓindaade.
- Reggondirde hakkunde farillaaji ɗi.
- Salminaandu
- Jooɗnaade salminaandu ndu.
Sunnaaji juulde:
- Jaŋgude simoore caggal faatiha.
- Darnaade simoore nde.
- Feññinde njaŋngiin darɗe ɗiɗi ediiɗe ɗe e futuro e geeƴe subako e aljuma...
- Suuɗde njaŋngiin tisbaar, e alansara.
- Kabbiraali haa heddii habbirandu harminordu.
- jooɗaade hakkunde sujudeeje ɗe.
- Taayaaji ɗiɗi ɗi hono kadi jaŋngude at-taahiyaatu e majji.
- Juulde e annabi caggal taaya cakkitiiɗo o.
- Wiyde konngol "Sami'Allaahu liman hamidahuu" wonande gooto juuldoowo e hoore mum walla elmaami.
- Sujjude taw newe juuɗe e peɗeeli koyɗe e koppi ina pawii e leydi.
- Ruttude almaami mum salmndaandu e ruttude keedɗo o nano makko.
- Feññinde salminaandu daktonordu juulde ndu.
- Keɗtugol (heɗtaade) ɓaawo ɓaawo al maami mum ɗo wonnoo juulde feññinteende; foti noon o nanii walla o nanaani al maami o ko jaŋngat ko.
- Waɗde heeda yeeso mum hade neɗɗo rewde yeeso makko.
Bonnoji juulde:
- Firtude anniya .
- Sallig firtaade maa woni ko taƴra walla sabaabu mum.
- Waasde huccitde funnaange walla ruŋtitaade ɗum tawa wonaa juulde kulol.
- Accude farilla tawa ko teyre.
- Ɓeydude farilla golleyanŋkeewal tawa ko teyre yeru suujuud walla jaagude e koppi.
- Ñaamde tawa ko teyre.
- Yarde tawa ko teyre.
- Haalde haal janane taw wana moƴƴitinooka juulde.
- Wuttude, wuttude wayni kon haal ni.
- Teyde salmina wonande oon cikkuɗo mbele juulde mum timmii walla timmaani.
- Huñcaade al orwo tekkinaaɗo hono farji walla bouhe wonande debbo .
- Pukkagol soɓe e dow juulowo.
- Saggitde mbo wonaa almami mum.
- Golle keewɗe.
- Ɓeydude darɗe nayi he juulde nayɓiyankoore, walla tati he juulde tatɓiyankoore, walla ɗiɗi he ɗiɗiɓiyankoore.
- Cujjidgol daɗaaɗo e almaami mum sujuudu baada as-salaam.
- Sujjande qabla wonandede oon accuɗo sunna koybuɗo.
- Potnooɗo sujjude sujuuda jejji ( qabla) o sujjaani haa jamaanu o juuti.
- Suftorde wonde juulaani juulde farilla yeru juulannooɗo Toksaan suftori wonde juulaani Tisbaar.
- Wuttude tawa ina yahdi e karfeeje, so yahdaani heen bonnataa juulde.
- Jalde, kono wonaa mooso bonnataa juulde. Jalde en jogii sarɗeeji nayi:
- Yaataw waktu o mbittaani
- Yaatw juulde nde wanaa juulde juma
- Taw o hattonaani oppude jaleeɗe ɗe
- Walla ko jalnimo ko jalnii ɓaaw ɓaaw en ɓe fof
Dagiiɗi he nder juulde:
- Hettaade kaalowo tawa juutaani.
- Warde yaare walla ko nandi e mum tawa golle ɗe keewaani.
- Joofiraade tergal mum yeru feɗeenfu walla hoore ngam jaabaade ko tiiɗi.
- Yahdu ndu juutaani ngam sukkude yolnde.
Maasallaw yo alla yoɓmoƳƳere yaarabbi
RépondreSupprimer